Uuteen maahan muuttaminen mullistaa koko elämän. Et tunne ketään. Et tunne paikkoja. Et tunne toimintatapoja. Et helposti tunnista merkkejä, vihjeitä, katseita, sanoja. Siitä huolimatta uudessa maassa on tarve ja halu työllistyä. Toiseen maahan muuttaminen on itsessään vaikea ja paljon ahkeruutta ja sinnikkyyttä vaativa prosessi. Suomeen saapuneet ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti onnistuneesti suorittanut suuren muutoksen. Työikäiset aikuiset haluavat tehdä töitä, haluavat tulla toimeen uudessa ympäristössä, haluavat varmistaa perheensä turvallisen tulevaisuuden. Siitä ahkeruudesta ja halusta huolimatta työllistyminen Suomessa on monille maahanmuuttaneille erittäin haastava prosessi. Yksilölliset tilanteet vaikuttavat yksityiskohtiin, mutta yleisellä tasolla olemme työllisyyttä edistävässä toiminnassa huomanneet seuraavat haasteet eli verkostot, kielitaito ja osaamisen tunnistaminen, jotka vaikuttavat useampaan ihmiseen.
Kun kasvat yhdessä paikassa, sinulle tulee tutuksi oma perhe, suku ja heidän tutut ihmiset, naapurit ja heidän läheiset, oman koulun oppilaat ja heidän läheiset, oman työpaikan kollegat ja ehkä myös heidän läheiset, lähipalvelut, kaupat, viranomaiset, ym. Yhteiskunta on täynnä eri yhteisöjä ja verkostoja, josta tiedät jotain ja ehkä tunnet henkilöitä. Tiedät vähintään mistä kysyä, jos tarvitset tietoa. Heti uuteen maahan muuttaessa huomaat olevasi lähtöviivalla koko yhteiskunnan ymmärtämisen suhteen. Yhteiskunnan toimijoiden hahmottamiseen ja ymmärtämiseen menee vuosien verran kokemuksia, joita on vaikeaa uudessa maassa haalia itselleen kaikesta ahkeruudesta ja yrittämisestä huolimatta. Tarvitset oven avaajia, ihmisiä ympärillesi, ketkä ymmärtävät uuden ihmisen näkökulmasta kuinka perusasioita selitetään auki. Miksi tehdään näin, mitä uusi toiminta tarkoittaa, mihin mikäkin toimija liittyy.
Suomessa kaiken lisäksi verkostot ovat yksi tehokkaimmista työllistymisen keinoista. Verkoston kautta kuulet missä avautuu pian työpaikka. Verkostojen kautta voit tavata kiinnostavia ihmisiä omalla alalla. Verkostojen kautta kuulet tarinoita, näet esimerkkejä, opit muiden urapoluista ja saat itsellesi hyödyllisiä ideoita. Verkostojen kautta voit saada suositteluita tunnettavuudestasi, luotettavuudestasi ja ahkeruudestasi. Uudessa maassa verkostojen puute siis vaikuttaa suuresti myös työllistymiseen.
Suomen kieli on haastavaa oppia. Siitä huolimatta sitä tarvitaan työelämässä. Uudella tulokkaalla voi olla haasteita päästä kielikurssille, voi olla haasteita löytää riittävästi aikaa päivässä kielen opiskelulle ja työnteolle, voi olla haasteita löytää paikkoja, joissa harjoitella kieltä. Erityisen harmillista on, etteivät kaikki ihmiset löydä yhteisöjä, joissa tehdä eläväksi kirjoissa ja luokissa opiskellun kielen. On haastavaa löytää suomalaisia ystäviä, joten monilla maahanmuuttaneilla ainoat suomenkieliset kontaktit elämässään saattavat olla opettaja, viranomaiset ja kaupan työntekijät. Harva heistä ehtii oman työn ohella jäädä juttelemaan pitkäksi aikaa, kulkemaan rinnalla ja selittämään uuden yhteiskunnan toimintamalleja. Uudessa toimintaympäristössä on tarpeellista tietää Mitä, Miten JA Miksi. Näiden asioiden sisäistämiseen on erittäin hyödyllistä saada rinnallakulkija, yhteisö, johon kuulua ja saada elää uutta toimintatapaa, eikä ainoastaan lukea siitä kotoutumiskursseilla.
Viimeinen yleinen haaste liittyy osaamisen tunnistamiseen. Suomessa tietyt paikat, koulut, järjestöt, yritykset, ym. ovat erittäin tunnettuja. Tiedetään yleisellä tasolla minkälaista työtä seppä tekee tai mitä opiskeluvaatimuksia on opettajalla tai rekkakuskilla ollut. Toisesta maasta huippu yliopistot ja yritykset ovat tähän verrattuna tuntemattomia, ja jopa merkityksettömiä. Uudessa maassa ammattilaisten työhistoriat ja opiskelutaustat voivat menettää arvonsa nopeasti. Kokemusten sanoittamisen oppimiseen on erittäin vaikea ja kivulias prosessi edessä, jossa ensin opit tunnistamaan mitä olet tehnyt ja oppinut, miten se on erityistä tai merkittävää uuden ympäristön näkökulmasta ja sitten vielä opit pukemaan sen kaiken tutkimustuloksen sanoihin ja tyyliin, jonka kiireiset rekrytoijat ymmärtävät ja arvostavat.
Miten haasteista on päästy eteenpäin?
Hienoin asia maahanmuuttaneiden uraohjauksessa on ollut se, kun ihminen pääsee eteenpäin tavoitteeseensa ja tuestamme hänen uraohjauspolullaan on ollut hyötyä. Kaikkien näiden edellä mainittujen haasteiden jälkeenkin työllistyminen ei ole mahdottomuus tai ylitsepääsemätön este, kun maahanmuuttanutta osataan tukea oikein ja hänelle tarpeellisella tavalla. Kaikilla on eri tarpeet ja taustat, jotka vaativat huomiota uraohjauspolulla.
Tällä hetkellä Jyväskylässä on monia toimijoita ja hankkeita, jotka tarjoavat tukea maahanmuuttaneille työllistymiseen. Nämä toimijat ja hankkeet ovat ryhtyneet ratkaisemaan tekstissä mainittuja haasteita ja edistävät toiminnallaan maahanmuuttaneiden työllisyyttä. Verkostojen kartuttamiseen on järjestetty esimerkiksi erilaisia työnantajien vierailuja ja rekrytointitapahtumia, joissa työnhakijat ja työnantajat voivat kohdata toisiaan. Näissä tapaamisissa on hyvä saada “jalkaa oven väliin” ja ottaa kontaktia työnantajiin. Erilaiset matalan kynnyksen suomen kielen ryhmät ja valmennukset keräävät monia osallistujia, ja työnhakuosaamista kerrytetään erilaisissa työpajoissa sekä ryhmävalmennuksissa. Työhaastatteluharjoituksia on järjestetty ja niistä on saatu hyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Urapolun ja oman työllistymistavoitteen selkeäksi tekeminen auttaa myös todella paljon.
Kaikilla maahan muuttaneilla on osaamista, mutta niitä ei ole välttämättä tehty näkyväksi tai tunnistettu vielä oikealla tavalla. Siksi uraohjauksessa on tärkeää tunnistaa maahanmuuttaneen osaamista ja tehdä sitä näkyväksi sekä kehittää sitä. Kehittämiseen voi liittyä esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin hankkiminen tai kouluttaminen ammattiin. Uraohjauksessa otetaan huomioon myös aina mahdolliset palkkatuki- ja työkokeilumahdollisuudet, koska nekin voivat olla väyliä päästä työelämään.
Yksi asiakascase oli esimerkiksi sellainen, jossa ihmisellä ei ollut ammatillista koulutusta ja oli heikko peruskoulupohja. Hän oli tehnyt kuitenkin erilaisia töitä omassa kotimaassa. Asiakas oli käynyt monilla eri suomen kielen kursseilla, mutta suomen kieli ei ollut kuitenkaan tarpeeksi kehittynyt. Hän ei ollut kiinnostunut istumaan enää koulunpenkillä ja oppi paremmin tekemällä. Hänen tavoite oli päästä siivoustyöhön. Hänen kanssa etsittiin laajasti työtä esimerkiksi kontaktoimalla työnantajia ja nopeasti löydettiin ensin kuukauden työkokeilu, jonka jälkeen tavoitteena oli jatkaa palkkatuella työtä. Työkokeilun jälkeen hän teki puoli vuotta palkkatukityötä ja samalla etsittiin oppisopimusmahdollisuuksia, jossa voi suorittaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuspaikka löydettiin, mutta asiakkaan kielitaito oli edelleen heikko, joka uhkasi ensin olla esteenä oppisopimuskoulutuksen aloittamiselle. Oppilaitoksen ja työnantajan yhteispalaverissa pohdittiin asiakkaan kielitaitoa ja miten oppisopimusprosessin voisi käynnistää ja tarjota asiakkaalle tukiopetusmahdollisuuksia, jossa asiakas voisi parantaa kielitaitoa ja suorittaa opinnot oppisopimusaikana.
Uraohjausta ja tukea työllisyyteen tarvitaan jatkossakin maahanmuuttaneilla. Ohjausta ja uusia toimintoja kehitetään koko ajan, koska elämme jatkuvassa muutoksessa. Maahanmuuttaneet pitää tulevaisuudessakin huomioida yksilöllisesti omien haasteiden, osaamisen ja tarpeiden mukaan työllisyyden ohjauksessa.
Jutta Kritz-Huhtanen, Sara Robinson-Moncada, Mohammad Ghadiri, Miska Hietala
