Tämä on lause, jota kuulen asiakkailtani viikoittain. Kysyjät ovat useimmiten jo ammattiin valmistuneita henkilöitä, joilla on tutkintotodistus taskussa. Löytyy toimitilahuoltajaa, logistiikan asiantuntijaa ja autonasentajaa – käytännön työtä tekeviä ihmisiä.
Työelämään pääsemiseksi on kuitenkin asetettu monenlaisia esteitä, kuten kielitaidon taso, etninen tausta, ikä ja todella monimutkaiset rekrytointilomakkeet. Kielitaidon tarpeen ymmärtää aloilla, joissa on paljon suomeksi hoidettavia asioita, mutta kaikilla aloilla niin ei ole. Toinen este voi olla se, että nimi on Liudmila tai Ahmed, joka kertoo jotakin etnisestä taustasta.
Työnantajien kotisivuilla olevia valmiita rekrytointilomakkeita olisi syytä kehittää. Kymmeniä hakemuksia asiakkaiden kanssa tehneenä voi sanoa, että jo pelkästään lomakkeiden täytön osaamisen perusteella ihmisen tulisi saada haastattelukutsu, ovat ne sen verran monimutkaisia ja suomen kielen taitoa vaativia kaavakkeita! Selkokielistämisestä ja yksinkertaistamisesta ei olisi haittaa kenellekään.
Onnistuneen kotoutumisen tärkeimpinä edellytyksinä pidetään yleisesti kielitaitoa ja työllistymistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisun (1/2018) mukaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi hyödyllistä, jotta maahan muuttaneille mahdollistettaisiin mahdollisimman nopea kiinnittyminen työelämään, mutta mitenkäs saada niitä töitä, kun edellä mainittuja esteitä lyödään matkan varrelle!
Oli ilo huomata, että asioille tehdään jotakin ja kehitystä tapahtuu. Elinkeinoelämän keskusliiton uusi kampanja ”Työ ei syrji” tähtää asenteiden muuttamiseen ja syrjinnän vähentämiseen työelämässä. Tämä on aivan loistava avaus oikeaan suuntaan. Jos esimerkiksi työntekijöiden rekrytointi tapahtuu ilman taustatietoja nimestä, iästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai muista epäolennaisista asioista, joukosta saattaa löytyä todellisia työntekijätimantteja. Olennaista työntekijän palkkaamisessa lienee se, osaako työntekijä tehdä työnsä.
Toivotaan, että myös Keski-Suomessa S-ryhmä, K-ryhmä, ISS, SOL ja muut näyttävät hyvää esimerkkiä entistä avoimemmasta ja syrjimättömämmästä rekrytoinnista. Se on meidän kaikkien etu, riippumatta siitä, kuka olet ja mistä tulet.
Jenni Koivumäki, projektityöntekijä OSANA-hanke
Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisen mielipideosastolla 8.9.2018