Koppi tuki hyvinvointia ja digiosaamista koronatilanteessa

  • Artikkeli julkaistu:25.8.2021
  • Artikkelin kategoria:Blogi / Kaikki

Kokeilevaa ohjausta poikkeustilanteessa -hanke (Koppi) tuki Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoituksella jyväskyläläisiä maahan muuttaneita koronatilanteen vuoksi ajalla 07/2020–07/2021. Tavoitteena oli vahvistaa osallistujien henkistä hyvinvointia ja arjessa selviytymistä sekä lisätä valmiuksia toimia vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa.

Hankkeessa järjestettiin monenlaista ryhmätoimintaa, toteutettiin erilaisia tiedotusvideoita ja hankkeen työntekijä osallistui syksyllä 2020 Opitaan Yhdessä -toiminnan järjestämiseen. Koronatilanteen vuoksi kasvokkaista toimintaa ei voitu järjestää niin paljon, kuin olisi toivottu, ja järjestetyt ryhmät jouduttiin pitämään pieninä. Hankeen ryhmiin osallistui yhteensä 85 maahan muuttanutta sekä 12 suomalaista.

Äiti-lapsi -ryhmän osallistujia kävelyllä
Äiti-lapsi -ryhmä matkalla Mäki-Matin perhepuistoon. Kuva Annamari Filpus

Koppi-toiminta

Kesällä 2020 juteltiin yhdessä Zoomissa englanniksi ja suomeksi, tehtiin retket perhepuistoon ja luontopolulle sekä harjoiteltiin suomen kieltä toiminnallisessa kesäryhmässä.

Syksyllä ja talvella järjestettiin ryhmiä hankkeen työntekijän ja osallistujien omakielisen ohjaajan johdolla. Kahdessa vertaisryhmässä annettiin tietoa koronasta, keskusteltiin siihen liittyvistä huolista ja tuettiin arjen asioissa, joita koronatilanne oli vaikeuttanut. Hyvinvointiryhmässä keskityttiin hyvinvoinnin vahvistamiseen psykososiaalisen tuen ja erilaisten luovien menetelmien avulla. Osallistujat esim. opettelivat neulomaan, että kotona olisi mieltä virkistävää tekemistä. Vertaisryhmistä nousseen tarpeen perusteella muodostettiin myös erillinen nuorten ryhmä, jossa opastettiin omien asioiden hoitamiseen etänä sekä opiskeluun liittyvien oppimisalustojen käyttämiseen.

Kahdessa älylaiteryhmässä opeteltiin vertaisohjaajan avulla etäohjelmien, erilaisten apuohjelmien ja omien älylaitteiden käyttöä dariksi ja suomeksi. Näihin asioihin sai tarvittaessa myös henkilökohtaista ohjausta hankkeen aikana. Lisäksi kolmeen pop up -tapahtumaan sai tulla harjoittelemaan Zoom-ohjelman käyttämistä.

Kesällä 2021 hankkeen työntekijä ja vapaaehtoinen suomalainen äiti tapasivat Suomeen muuttaneita kotiäitejä ja heidän lapsiaan perhepuistossa. Näin osallistujat saivat uutta seuraa ja tutustuivat paikkaan, jossa he voivat jatkossakin vahvistaa omaa ja lastensa hyvinvointia.

Hankkeessa tehtiin myös 16 selkokielistä videota, jotka lisäsivät tietoa koronasta tai tukivat hyvinvointia. Mitä hyvinvointi on? -video tekstitettiin myös englanniksi ja video kotivarasta arabiaksi, dariksi/persiaksi, swahiliksi ja venäjäksi. Löydät videot YouTube-kanavaltamme!

Kotivarasta kertova video tekstitettiin suomen lisäksi neljällä muulla kielellä.

Palautetta ja havaintoja

Hankkeen toiminta tuki osallistujien henkistä hyvinvointia sekä sujuvoitti tietokoneen käyttöä ja asioiden hoitamista verkossa. Osallistujien mukaan esimerkiksi vertaisryhmissä virkistyi ja sai uutta hyödyllistä tietoa. Vaikka vertaisryhmissä oli myös omakielinen ohjaaja, suomalaisen ohjaajan läsnäolo edisti yllättäen osallistujien suomen kielen oppimista, kun ryhmissä oli mahdollisuus ”rohkeasti yrittää suomeksi puhumista”.

Hankkeessa tehtyjä korona-aiheisia infovideoita pidettiin hyödyllisinä ja yksinkertaisina, selkokielisiä videoita eri aiheista toivottiin lisää. Esimerkiksi koronatestausvideota yksi katsoja kommentoi: ”Kiitos tästä upeasta videosta! Yksinkertainen selitys. Odotetaan seuraavia videoita.” Kotivaravideo nähtiin palautteen mukaan selkeänä, valistusarvoltaan merkittävänä sekä hyvin tehtynä. Erityisesti kohderyhmää ilahdutti, että video tekstitettiin useilla kielillä. Moni palautetta antanut on sanonut, ettei ole koskaan ennen kuullutkaan kotivarasta, mutta on hyvä, että tällainen käsite on olemassa ja kerromme siitä. 

Hankkeessa järjestettiin vertaisryhmiä suomenkielisen ja omakielisen ohjaajan yhteistyönä, mistä todettiin monipuolinen hyöty. Suomenkielisen ja omakielisen ohjaajan yhteistyöllä osallistujille saatiin välitettyä paljon tietoa ja ymmärrys monimutkaisistakin asioista vahvistui. Kynnys osallistua toimintaan madaltui ja sitoutuminen oli vahvempaa, kun toinen ohjaaja kuului samaan yhteisöön. Yllättäen omakielinen tuki ei ollut este suomen kielitaidon kehittymiselle ryhmissä, vaan jopa edisti sitä. Maahan muuttaneelle vertaisohjaajalle toiminta tarjosi mielekkään tehtävän ja työkokemusta. Koppi-hankkeessa pystyimme kokeilemaan vertaistoimintaa pienimuotoisesti ja kokemusten perusteella tällaista toimintaa kannattaa ehdottomasti jatkokehittää.